Koronavirukset ovat vaipallisia RNA-viruksia, jotka leviävät laajalti ihmisten, muiden nisäkkäiden ja lintujen keskuudessa ja jotka aiheuttavat hengityselinsairauksia, suolistosairauksia, maksasairauksia ja neurologisia sairauksia. Seitsemän koronaviruslajin tiedetään aiheuttavan sairauksia ihmisille. Neljä virusta – 229E, OC43, NL63 ja HKu1 – ovat yleisiä ja aiheuttavat tyypillisesti flunssan oireita immuunipuutteisilla henkilöillä.4 Kolme muuta kantaa – vakavan akuutin hengitystieoireyhtymän koronavirus (SARS-Cov), Lähi-idän hengitystieoireyhtymän koronavirus (MERS-Cov) ja vuoden 2019 uusi koronavirus (COVID-19) – ovat alkuperältään zoonoottisia ja ne on yhdistetty joskus kuolemaan johtaviin sairauksiin. Vuoden 2019 uuden koronaviruksen IgG- ja IgM-vasta-aineet voidaan havaita 2–3 viikon kuluttua altistumisesta. IgG pysyy positiivisena, mutta vasta-ainetaso laskee ajan myötä.
